Lusikkaleivät paksummasta langasta

Halusin kokeilla edellisessä postauksessa esittelemääni Lusikkaleivät-liinaa paksummasta langasta. Suurensin mallia 150%. Käytin lankana Bockensin 35/3. Mielestäni tämä lanka oli aika sopiva tälle suurennusprosentille, mutta ehkä myös hitusen paksumpi lanka voisi sopia. Ohuempaa lankaa en käyttäisi.
Otin kuvia eri työvaiheista:
1. kuvassa on viuhkan aloitus. Punaisella merkittynä on reunan juoksupari. Siihen kannattaa laittaa paljon lankaa.

2. kuva: Ensimmäinen viuhka valmis. Nuolella merkittynä suorana kulkeva pari. Tämän parin kohdalla ei siis lisätä neulaa ollenkaan.

3. kuva: Keskiosa ja viuhkojen väli. Punaisella merkittynä pari, josta tulee Lusikkaleivän liinalyöntien juoksupari. Tähän pariin kannattaa laittaa paljon lankaa, sillä sama pari pysyy juoksuparina koko työn ajan. (1 + 1 metriä riitti 1.puolikkaaseen kuviota.)

4. kuva: Lusikkaleivän 1. puoli valmis.

5. kuva: "Hillosilmä" valmis.

6. kuva: Lusikkaleivän 2. puoli valmis.

7. kuva: Jatkossa etenin seuraavassa järjestyksessä: Nypläsin ensin keskiosan. Sitten lusikkaleivän 1. puolikasta liinalyönnein niin pitkälle kuin mahdollista. Sen jälkeen viuhka. Sitten jatkoin lusikkaleivän 1. puolikkaan valmiiksi ja 2.puolikasta niin pitkälle kuin mahdollista. Sitten hillosilmä ja lopuksi lusikkaleivän 2. puolikas valmiiksi.

Lusikkaleivät

Sain vihdoinkin valmiiksi tämän pitkään kesken olleen liinan! Malli on Eeva-Liisa Kortelahden Lusikkaleivät. Malli löytyy kirjasta "Pitsejä virkaten ja nypläten", sivulta 76. Malliin tarvitaan 37 paria ja lankana minulla oli Pella 70. Malli ei ollut mielestäni hurjan vaikea, mutta vaatii kyllä keskittymistä. Varsinkin lusikkaleipä-kuvion kapeimmalla kohdalla täytyy olla tarkkana. Mallissa ei ole manteleita eikä koukkuamista, peruslyönneillä mennään siis. Liina on kyllä minun käyttööni niin henkäyksenohut, että kehystin sen tauluksi. Mielestäni malli on niin kaunis, että mielelläni katselen sitä seinällä. Minulla ei ollut työtä aloittaessani kuin aivan paksuimpia neuloja vapaana, tämä lanka olisi vaatinut ohuempia neuloja.
Tässä vielä muutama kuva:

Yö ja päivä

Nypläsin tämän pienen liinan langoilla, jotka jäivät nypylöille edellisestä työstä. Eli lankana on Bockens 16/2. Malli on perinteinen Heinämaan pitsi ja se on eri muodoissaan hyvin suosittu nypläysmalli. Tämä versio on julkaistu Pitsipostissa (3/97), jossa lankasuosituksena on 30/3. Minä lisäsin reunaan palmikon, joten tarvitsin 20 paria. Ilman reunapalmikkoa olisi selvinnyt 18 parilla. Reunapalmikon nypläämiseen sain apua "Pitsihelmiä Heinämaalta" -kirjasta. Usein tuo palmikon liittyminen muuhun pitsiin aiheuttaa päänvaivaa, mutta nyt se onnistui oikein hyvin. Nypläys sujui muutenkin hyvin, tosin tuntui että koko ajan piti tehdä viuhkaa. Ja viuhkaahan tämä pikkuliina kyllä paljon sisältääkin. :) Helppo malli, voisi suositella aloittelijoille, jotka ovat jo oppineet perusasiat.

Karenin tähti

Löysin tällaisen kivan tähden ohjeen netistä: https://alexstillwell.wordpress.com/pdf-help-files/
Käytin lankana Bockens 40/2 ja tähän tarvitaan vain 7 paria. Ohjeessa on hyvin ohjeistettu aloitus ja lopetus, sekä yksityiskohtia nypläyksestä. Helppo ja nopea nyplätä. Suosittelen!

Syrämmet -liina

Nyt se on vihdoinkin valmis! Ja olen siihen itse aika tyytyväinen. Tässä on siis itse suunnittelemani ja nypläämäni liina nimeltä Syrämmet. Tämä on jatkoa Syrämmet -verhokapalle, jonka olen aiemmin suunnitellut. Yritin säilyttää liinassa samoja elementtejä kuin verhossa: liinalyöntisydämet, reunaviuhkat ja brabantti. Mutta kyllä tämä liina on aika erilainen kuin verho kuitenkin. Keskiosan brabanttipohjan rajasin laanalangalla, koska huomasin verhon kohdalla, että se kaipaa "ääriviivan". Liinan päädyt ja erityisesti nurkat olivat vaikeita suunnittelun kannalta. Jos sain reunan onnistumaan, ei se millään istunut brabantin kanssa yhteen. Lopulta, pitkällisten tuskallisten pohdiskelujen jälkeen huomasin, että voin suurentaa päädyn keskimmäisen reunaviuhkan yhdellä pykälällä. Ja tämä ratkaisi ongelman! Aivan lopuksi jäin miettimään kulmien suorakaiteen muotoisia kuvioita. Tai siis miettimään sitä mitä tuolle kohdalle liinassa laittaisin. Lopulta keksin että teen tuollaiset suorakaiteet nurkkiin. Ja teen ne puolilyönnillä, niin eivät sekoita sydän-kuvioita.
Lankana käytin samaa lankaa kuin verhossa (Bockens 16/2), mutta eri värisenä. Liinassa on 33 paria ja 1 laanapari. Aloituksen ja lopetuksen sain onnistumaan suorastaan siististi. Keskellä liinaa on koukuttavia kohtia, joissa käytin Ulrike Voelckerin Torchon-kansion 1. osassa (luku 11.2.1) neuvottua tekniikkaa. Koukku oli kyllä melko vaikea saada kulkemaan oikeaa reittiä, mutta lopputulos on kyllä ihan siisti.
Tässä vielä muutama lähikuva:

Lidalai-korvakorut

Ennakkotilasin Tarmo Thorströmin uuden kirjan Moderni pitsinnypläys. Kirja saapui kesällä ja siitä pääsi heti nypläykseen Lidalai-korvakorut. Minulla ei ollut sopivaa lankaa joten käytin tällaista arkistojen aarteista löytynyttä lankaa. Rullassa on merkintä Ne 63/2. Olin kyllä lukenut kirjan lankavahvuuksia käsittelevän osion, mutta olin niin innostunut aloittamaan, että enpä sen enempää miettinyt, vaan puolasin nypylät valmiiksi (joita muuten tarvitaan vain 6 paria). :) Nypläys sujui mainiosti ohjepiirrosta ja tekstiä seuraten, tosin aloitus tapahtui minulla jotenkin peilikuvana tekstiin nähden, mallipiirroksessa juoksupari lähti B-neulasta.  Oli kyllä mukava tehdä työ joka valmistui näin nopeasti! Tärkkäsin korvikset liiman ja veden seoksella ja olisin voinut vähän enemmänkin tärkkiä laittaa. Pelkäsin että liima leviää lankojen väliin ja se ei ole kiva juttu se. Seuraavaksi voisin hankkia oikean paksuista ja vähän värikkäämpää lankaa ja kokeilla helmien lisäämistä alareunaan.
Kirjaa voin kyllä suositella kaikkien nyplääjien kokoelmiin hankittavaksi. Siinä on aivan perustietoa lähtien eri kuiduista, kierteistä ja lankojen vahvuuksista aina omien mallien suunnitteluun saakka. Kirjassa on yhdeksän eri nypläysmallia/ohjetta, ja ne ovat kirjan nimen mukaisesti moderneja malleja, joissa kuitenkin näkee perinteen elävän. Erityisen antoisaa oli lukea Tarmon neuvoja paksulankanypläykseen, sillä hän on kehitellyt mm. oman nypylämallin paksummille nypläysmateriaaleille. Olen muutaman nypläysmallin suunnitellut, joten mallien suunnittelua koskeva osuus oli minulle hyödyllistä luettavaa, ja siihen aion vielä perehtyä vähän tarkemmin.

Riikinkukon pyrstösulka

Näin Riikinkukko-mallilla nyplätyn liinan netissä, ja mietin että kuinka tämä onkaan nyplätty. Sain lopulta selville, missä malli on julkaistu ja Jatan Aitasta löytyi Claire Burkhardin mallikansio nimeltä Klöppelspitzen mit Tieren. Kansio ei kyllä päälle päin houkuttele ostamaan, ellei tykkää kovasti oranssista väristä. Kansiossa on erilaisia eläiaiheisia  nypläysmalleja ja viimeisellä sivulla tämä etsimäni "Pfauenrad"-malli. Mallin nypläämiseen tarvitaan vain 12 paria ja kun aikani mallia katselin, ymmärsin että se nyplätään hieman nauhapitsimäisesti, puolikas pyrstösulka kerrallaan. Aloitetaan keskeltä ja lisätään pareja työn edetessä. Ison hämähäkin kohdalla käännytään takaisin. Kun työ taas etenee keskustaa kohti, koukutaan uutta sulan puolikasta edelliseen kiinni ja jätetään pareja odottamaan. Käytin tämän harjoituksen nyplämiseen suositeltua lankaa (35/2) ja se toimi kyllä oikein hyvin. Koukkuaminen ei ole suosikkitekniikkani, joten tämä työ ei yhtä pyrstösulkaa pidemmälle edennyt. Mutta suosittelen kyllä tätä mallia kokeilemaan!