Flanderin pitsi -kurssilla

 Osallistuin Mervi Annala-Väisäsen pitämälle Flanderin pitsin perusteet -verkkokurssille. Tämä oli mielenkiintoinen tekniikka: jatkuvalankainen ja kuviot eivät ole kovin geometrisia. Lankana käytettiin minulle ohutta egyptiläistä puuvillaa nro 60. Laanalankana toisessa harjoituksessa on helmilanka nro 8. Minusta tuo pelkkä pohjakin näyttää kauniilta. Miltähän se näyttäisi paksummalla langalla tehtynä? Esim. Bockensin pellavalla 16/2... Kuvioita en noin paksulla langalla tekisi, mutta jonkinlainen kaitaliina pelkkää pohjaa. Kannattaa huomioida että pareja tarvitaan tuplasti verrattuna tavalliseen (torchoniin).

Kapea viuhka

 

Opiskelijani oli saanut viuhkan mynsterin Espanjasta. Mynsterissä oli teksti:714 ABANICO 296-418. Mukana ei ollut sen kummempia ohjeita, enkä googlaamallakaan löytänyt lisätietoja. Eli ei muuta kuin kokeilemaan kuinka tämän voisi nyplätä. Mynsterissä ei ollut vihjeitä siihen millä lyönneillä kuviot tehdään. Langaksi valitsin Pella 70. Kokeilun perusteella sanoisin että mallia ei kannata nyplätä yhtään paksummalla langalla.

Ulkoreunan kuviota aikani tuijoteltua muistin että olen joskus nyplännyt jotain tämän tyyppistä. Sehän on ihan selvästi Nunnannippua! Ulkoreunassa kulkee kaksi paria jotka vahvistavat reunaa, itse kuvio nyplätään puolilyönnein. Ohje tähän löytyy ihastuttavan yksityiskohtaisia ohjepiirroksia sisältävästä John Östmanin Pitsinnypläysoppaasta. 

Seuraava kuvio herätti ihmetystä. Jonkinlainen hämähäkki se voisi olla... Ehkäpä sellainen hämähäkki-laji joita esiintyy Espanjassa mutta ei Suomessa. Kokeilemalla ymmärsin kuitenkin että siinä täytyykin olla neljän pienen hämähäkin ryhmittymä. Sen lisäksi kokeilin ihan silkasta mielenkiinnosta tähtikuviota, jonka nimesin tähtihämähäkiksi. Tämä erikoinen hämähäkkilaji löytyy Ulrike Voelckerin Torchon-kansion sivulta 39.

Polvekekuvion päätin tehdä liinalyönnein, koska pitsi tuntui kaipaavan jonkin vähän peittävämmänkin kuvion. Sisäkulmassa kävin aina kaksi kertaa, jotta sain polvekkeen molemmat puolet samannäköiseksi. Tästä on lisätietoa myös edellä mainitussa Voelckerin kansiossa, sivulla 20 - 12 ja 20 - 13. Pohjaksi tein neulapohjaa. Jos tätä tekisi ohuemmalla langalla, voisi pohja olla kierteistä neulapohjaa. Sisäreunassa kulkee 3 paria liinalyönnein suorana ja aivan reunaparin löin kokolyönnillä, neula 2. ja 3. parin väliin. Nypylöitä tarvitsin tähän työhön yhteensä 35 paria.

Frimodiglai ja Kouknatto

 Osallistuin etänypläyskurssille, jossa opittiin nypläämään yhtä tykkimyssyjen yleispitsiä nimeltä Frimodiglai. Kurssilla opettajana toimi Mervi Annala-Väisänen. Voin kyllä lämpimästi suositella kurssia kaikille! (No ehkä en ihan vasta-alkajille, kurssista saa kyllä enemmän irti jos on nypläyksen perusteet jo hallussa.) Kurssilla oli kerran viikossa Teamsin kautta tapaaminen, jossa oli teoria-opetusta ja myös opettajalta sai henkilökohtaista neuvontaa. Opettaja oli valmistellut diat ja tehnyt hyvin havainnolliset videot opetuksen tueksi. Videoita saattoi jokainen katsoa omaan tahtiin kurssin aikana (ja vielä sen jälkeenkin). Lisäksi oli WhatsApp-ryhmä, jonne laitettiin kuvia, kuulumisia ja kysymyksiä. Näitä käytiin myös läpi Teams-tapaamisissa.

Kurssilla aloitettiin kapeammasta Kouknatto-pitsistä, ja sitten syvennyttiin varsinaiseen Frimodiglai-pitsiin. Kouknatto on tykkimyssyn kiinnityspitsi. Molemmat pitsit nypläsin Fresia (100/2) -langasta. Kouknattoon tarvittiin 12 paria + 1 laana, Frimodiglaihin 60 paria + 3 laanaa. Huomioida kannattaa että Pitsiaarteita aikojen takaa -kirjassa oleva Kouknatto ei ole sama kuin kurssilla opetettu. Malli kannattaa hankkia Pits-Priiasta Raumalta ( https://www.nyplaajat.net/pits-priia/myynti/ ). Minulla oli tavoitteena oppia tekniikka, mutta ei nyplätä koko pitsiä. Nypylöitä on paljon, joten yhdenkin mallikerran nypläämiseen kului kyllä aikaa reilusti. Kun oli vähän päässyt vauhtiin, niin nypläys kyllä sujui. Koska mynsterissä ei ole paljon merkintöjä, siihen kannattaa merkitä laanojen kulku ja ehkä myös puolilyöntitehosteraidat (ja niiden nypläyssuunta).