Nyt se on vihdoinkin valmis! Ja olen siihen itse aika tyytyväinen. Tässä on siis itse suunnittelemani ja nypläämäni liina nimeltä Syrämmet. Tämä on jatkoa Syrämmet -verhokapalle, jonka olen aiemmin suunnitellut. Yritin säilyttää liinassa samoja elementtejä kuin verhossa: liinalyöntisydämet, reunaviuhkat ja brabantti. Mutta kyllä tämä liina on aika erilainen kuin verho kuitenkin. Keskiosan brabanttipohjan rajasin laanalangalla, koska huomasin verhon kohdalla, että se kaipaa "ääriviivan". Liinan päädyt ja erityisesti nurkat olivat vaikeita suunnittelun kannalta. Jos sain reunan onnistumaan, ei se millään istunut brabantin kanssa yhteen. Lopulta, pitkällisten tuskallisten pohdiskelujen jälkeen huomasin, että voin suurentaa päädyn keskimmäisen reunaviuhkan yhdellä pykälällä. Ja tämä ratkaisi ongelman! Aivan lopuksi jäin miettimään kulmien suorakaiteen muotoisia kuvioita. Tai siis miettimään sitä mitä tuolle kohdalle liinassa laittaisin. Lopulta keksin että teen tuollaiset suorakaiteet nurkkiin. Ja teen ne puolilyönnillä, niin eivät sekoita sydän-kuvioita.
Lankana käytin samaa lankaa kuin verhossa (Bockens 16/2), mutta eri värisenä. Liinassa on 33 paria ja 1 laanapari. Aloituksen ja lopetuksen sain onnistumaan suorastaan siististi. Keskellä liinaa on koukuttavia kohtia, joissa käytin Ulrike Voelckerin Torchon-kansion 1. osassa (luku 11.2.1) neuvottua tekniikkaa. Koukku oli kyllä melko vaikea saada kulkemaan oikeaa reittiä, mutta lopputulos on kyllä ihan siisti.
Tässä vielä muutama lähikuva:
